Óltiin pojken kanssa toisia! En edes jännittänyt paljon ja sekin vähä lähti kun pääsin Tähden selkään.
Tunsin kuuluvani sinne niinkuin aina.
Yhdeltätoista hain pojken sisälle ja noin vartin yli 12 rupesin laittaa.
Mun verkka alkoi varttia vaille yksi.
Heti verkassa mä sain hyvän tuntuman hevoseen. Tähti kuunteli mua ja oli rauhallinen, mutta oli silti eteenpäin pyrkivä.
En oikein ymmärrä tuoarien arvostelua.
Kisat olivat siis tyyliarvostelulla eikä ajalla siis ollut väliä.
Mielestäni tein pienet tiet ja neljännellä esteellä odotin vielä yhtää askelta ja rönähdin vähän Tähden kaulalle.
Mutta kai ne tiet olivat sitten hyviä ja tämä "rönähdykseni" ei vaikuttanut kovinkaan paljoa sillä jaetulle toiselle tultiin.
Mutta olin tosi tyytyväinen kisoihin ja itseeni ja Tähteen.
Tästä innolla seuraaviin kisoihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti