Tällä asenteella minä eilen Hanilla ratsastin.
Sari ( Hanin omistaja ) oli mukanani ja ratsastaimme puoliksi.
Minä menin eka. Koska kenttä oli niin liukas hyppäsimme vain muutamaan yksinkertaista pystyä.
Alkuksi verkattiin ihan normaalisti, taivuttelin ja ravailin. Otin muutaman laukannoston.
Aluksi tulimme ravissa yhtä ristikkoa ja pystyä, sitten laukassa otettiin myös se kolmas este mukaan.
Tuolle suoralla olevalle pystylle joka lopussa oli sellainen toisesta päästä 60 ja toisesta 80. ( pidike on vähän rikki )
Sille ei meinannut millään sopia askel. Hani hyppää muutenkin ainakin minun mielestä kamalan aikaisin. Ja Sari sanoi että
muutkin ovat niin sanoneet. Sari joka on Hanilla ( tietysti ) enemmän ratsastanut tiesi minunkin hypätessä tasan milloin se ponnistaa.
Kerran tuolle pystylle tulimme ihan kunnon kamikaze hypyn kun askel meni aika lähelle. Minulta tippu molemmat jalustimet ja tipuin mahalleni makaamaan kaulalle. Sari silleen elä tipu, ja minä kiljasen sota huutoni :
MINÄ EN VITTU PERKELE TIPU !
Ja Hani varmaan
Muuten meni ihan hyvin, en tippunut. Olin vain 90 % aina hypyissä jäljessä koska se hyppää minusta niin aikaisin.
Hauska verrata Tähteen, jonka kanssa hypätessä saan tulla hyppyyn mukaan just kun hyppy tulee. Sillä estettä lähetyessä minun pitää olla pystyssä jotta Tähti saa tukea. Muuten tulee etupainoinen ja
puomit vain lentelee.
Mulla on muuten kisat launtaina !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti